Löytöjä

Viikonlopun kirppiskierros tuotti kivasti tulosta. Ihana vanha helmitaulu lähti mukaani hintaan 0,50€. Helmitaulussa on viehättävän kulunut puupinta ja värikkäät, puiset helmet. En voinut millään jättää tätä aarretta vaikka, meillä taitaa ollakin erilaisia helmitauluja jo 3 kappaletta. Toinen mukaani lähtenyt "aarre" on ihana retrokuvionen peltirasia. Rasiasta maksoin kokonaista yhden euron. Heti kotiin päästyäni rasia sai säilytettäväkseen esikoisen korukokoelman.

Magnolia Bakery

Halusin ehdottomasti esitellä tämän ihanan pikkuruisen leipomon, joka sijaitsee lempikaupunginosassani Greenwich Villagessa. Tämä pieni leipomo on nimeltään Magnolia Bakery ja se sijaitsee osoitteessa 401 Bleecker @ West 11th Street. Sinkkuelämää- sarjassa mussuteltiin tämän leipomon muffinsseja ja sarjan myötä tästä leipomosta tuli niin suosittu, että nykyisin minimimäärä minkä muffinsseja voi ostaa on 30 kappaletta! Pääsin itsekin maistelamaan noita ihanuuksia, kun osallistuin Sex and the City tourille. Meille oli myös "anottu" erikoislupa ostaa mukaamme vain yhdet muffinssit. Itse jätin tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska mielestäni kierroksella tarjotussa muffinsissa oli aivan tarpeeksi makeutta yhdelle päivälle.

New York Part 2

New Yorkista jäivät mieleen myös:

-Taksit
-Tuoksu-palaneen ruoan käry
-Ihmiset isoina joukkoina
-Mainosvalot
-Limusiinit
-Henkivartijat
-Gangsta räppärit
-Kiire

New York Part 1

Tässä tämä nyt sitten viimein tulee, New Yorkin reissun parhaimmisto part 1.Sanotaan että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten kuvallinen osa on varmasti tässä jutussa antoisampi kuin kirjallinen. Meillähän oli New Yorkissa tiukkaakin tiukempi matkaohjelma. Ohjelmaan kuului mm. Sinkkuelämää kierros ja tv- and movie tour. Pakollisia nähtävyyksiäkin oli aikamoinen lista esimerkkeinä Empire State Building (ylin kuva otettu Empire State Buildingin kattotasanteelta, muistaakseni 84-kerros) Vapauden patsas+ Staten Island, Hotel Chelsea, Central Park jne. Toki myös täytyi ehtiä maleksia kaikissa ihanissa kaupunginosissa!! Oma suosikkini kaupunginosista oli ehdottomasti Greenwich Village. Kuuluipa reissuun myös päivän mittainen Bostonin reissu, joten tekemistä riitti helposti viikon jokaiselle päivälle. Joitakin matkaohjelmassa olleita kohteita jäi käymättäkin, koska teki mieli "mennä virran mukana" ja poiketa ihaniin putiikkeihin tai vaikkapa ihan vaan kahville.

Paluu tulevaisuuteen.

Surkeiden sattumusten sarja piti minut poissa Blogistaniasta pitkän tovin. Tietokone hajosi ja uuden tietokoneen tilaamisessa kesti ja kesti. Sitten tulikin sarja onnellisia sattumia, joten tauko vaan venyi ja venyi. Mutta en valita! Vai mitä mieltä olette??..Sain uuden tietokoneen, kävin lomalla New Yorkissa, kevätaurinko paistaa. Ja mikä parasta, olen aloittanut uuden ihmissuhteen ja olen onnellinen!!Mikä kevät!!Hyvä että kestän nahoissani!!! Enää vain yksi voitettava este tiellä täydelliseen euforiaan. The kameran piuha. Se on hävinnyt johonkin.. Mutta mitäpä tuosta kyllä se löytyy, kun on sen aika. Sen jälkeen luvassa on pienoinen matkaraportti New Yorkin ihmeistä.

Vesitorni

Hiljan blogista löysin tämän hauskan vesitornihaasteen. Olen aina tykännyt vesitorneista, en tiedä miksi. Varsinkin ne sienenmalliset kiehtoivat minua pienenä tyttönä. Pidin kyllä myös tästä kotikaupunkini vesitornista, koska eräs tuttumme asui siellä ja sieltä oli hyvät näkymät yli koko kaupungin.Pääsin joskus vierailemaan tornin katolla ja se vasta huikeaa olikin. Katolla oli pieni kioski, josta saattoi ostaa pillimehun ja pullan, jopa karkkia.Olisin ehdottomasti halunnut asua vesitornin ylimmässä kerroksessa. Itseasiassa voisin muuttaa sinne vieläkin.Yhdestä seikasta olen myös tosi ylpeä: Väinö-ukkini oli muuraamassa vesitornin portaita! Niinpä minä halusin pienenä aina mennä ylös ukin tekemiä portaita, enkä hissillä, niin kuin muut. Pienenä luulin, että kaikki vesitornit ovat samanlaisia, kuin kotikaupungissani, kunnes eräällä kesälomareissulla näin sen kadehdittavan tatin mallisen tornin! Kotikaupunkini vesitorni onkin aika erikoinen myös valtakunnallisesti ja niinpä opin olemaan ylpeä tästäkin tornista.

Faktaa tornista:

-Suunnittelija arkkitehti Kalevi Väyrynen
-Valmistuessaan 1954 torni oli Suomen korkein asuinrakennus
-Korkeus 45m
-Näköalatasanne 134, 5 m merenpinnasta
-Enin osa kotikaupunkini talouksista saa veden vesitornin kautta
-Vettä mahtuu torniin n. Miljoona litraa
-11 asuinkerrosta
-Kussakin kerroksessa on 3 erisuuruista asuntoa
-Tornissa on toiminut vuosina 1956-1983 Savon Museo ja 1984-1992 Taidemuseo, nykyisin tiloissa toimii kaupungin ylläpitämä hoitokoti.

Mikä mulla on?

Onko värit iskeneet kauppalistan kautta ruokakaappiinikin? No ei vaan, tämä Anna Manna oli pakko ostaa koska tämä on niin hieno pakkaus! Kaikki retro ja nostalgia puree minuun. Saatan ostaa jonkun tuotteen pelkän pakkauksen takia. Näitäkin pakkauksia oli monta erilaista, hyvä etten lappanut kaikkia kärryyni. Minusta on ihanaa, kun joitakin vanhoja tuotteita on otettu uudelleen tuotantoon tai vaihdettu pakkaus vastaamaan alkuperäistä.Tämä Anna Manna on tainnut kyllä olla aina tällaisessa paketissa. Tähän aiheeseen liittyen voi myös käydä monta mielenkiintoista keskustelua. Muistatteko Pina colada limpparin? Salmiakki Hubba Buban? Toffikset jne jne...

VÄRIÄ, VÄRIÄ!!

Taas minä tein sen..kyllästyin lastenhuoneen valkoiseen seinään ja tulin kotiin maalikaupan kautta. Seinä ehti olla valkoinen miltei pari kuukautta. Ei tullut hyvä, ei..
Huomenna laitetaan tapettia sanoin minä. Onneksi olen joskus ostanut 2 rullaa tapettitalon Perhonen-tapettia!!Olen tänään istunut huoneessa epämääräisiä minuutteja..tunteja ja miettinyt miksi valitsin keltaisen? Huomenna saatan vielä jatkaa istumalinjalla..tottuuko? Eikö totu? Valkoiseen en tottunut, eikä tottunut huoneen asukaskaan. Värin tarve..se on ilmeisesti enemmänkin tunne, kuin konkreettinen tarve. Voisinpa saada nyt myös valoa kansalle joka pimeydessä vaeltaa..ennen kuin maalaan kaikki seinät pahimmassa pimeyden ahdistuksessa. Maalaaminen on muuten varsin rentouttavaa puuhaa. Varsinkin jos saa katsoa, kun toinen maalaa ja huudella: Kato! Tossa on raita! Vielä joudut maalaamaan kolmanteen kertaan! Ja homman valmistuttua todeta, että huomenna sitten tapetoidaan!

Kuvat ovat muuten arkiston aarteita, värikkäitä tietenkin!!

6 satunnaista seikkaa minusta

Nappasin tämän Vintage livingiltä. En ole keronut itsestäni paljoakaan, joten tässä 6 asiaa minusta.

Olen 29-vuotias. Aikomukseni oli viettää 30-vuotis päivääni New Yorkissa, mutta nyt vietämmekin siellä ystäväni 30-vuotis päivää Maaliskuussa. Se on ensimmäinen matkani Amerikan mantereelle. Oma syntymäpäiväni ovat Marraskuussa. Aurinkomerkkini on Skorpioni, nousumerkkini vesimies ja kuumerkkini leijona.
*
Seuraavat asiat saavat minut inhosta kananlihalle:
Pumpuli, fleece, sametti, Hiekka, käärmeet ja sinihomejuusto
*
Syön aina aamupalaksi palasen ruisleipää ja ison mukillisen Rooibos-teetä sekä jonkun hedelmän. Jos on oikein kiire en syö aamupalaa ollenkaan, juon vain lasillisen vettä.
*
Nettisivut joita käytän eniten blogien lisäksi ovat: Nordean verkkopankki, Facebook, Huuto.net
*
Lempi kohteitani maailmalla: Kotor Montenegrossa, Praha Tsekissä ja Krakova Puolassa. Maa jonne haaveilen matkustavani on Islanti.
*
Haluasin oppia: soittamaan pianoa, virkkaamaan ja neulomaan, puhumaan espnajaa, tsekkiä, ranskaa ja ruotsia. Olisi myös kiva oppia tekemään uusia ruokia.
*
Seuraavaksi haastan Jonnan ja Päven kertoilemaan...toki muutkin saa kertoilla!:)

Here I go again!

Minun joululomani olikin hiukan pidempi, mutta se tuli kuulkaas tarpeeseen. Tavallista ja epätavallista elämää on mahtunut tähänkin lomaan. Tarkoituksenani, on ollut kirjoittaa tänne Blogiin pääsääntöisesti iloisia ja hauskoja asioita, mutta elämä on mitä on, eikä se aina näytä meille kaunista puoltaan. Niinpä päätin pitää pienen tauon kirjoittamisesta, ettei Blogiini muodostu pelkkää synkkää paatosta. Uuden vuoden toivon tuovan mukanaan mm. seuraavaa:

- Tavallista tasapaksua, mutta NIIN ihanaa arkea, eli tavallista elämää.
- Selvyyttä homeongelman korjaukseen ja kaikkeen siitä syntyneeseen härdelliin taloyhtiössä.
- Että ehtisin jutella vanhan mummoni kanssa hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, ennen kuin vakava sairaus vie hänen voimansa.
- Mukavaa New Yorkin reissua hyvien ystävien seurassa.

Niin se on..Valoa on pimeydessä ja aurinko paistaa risukasaankin. Älkäämme antako pimeyden lannistaa!


Tättähäärän päiväkirjasta

Tänään minä täytin sataviisi vuotta,
sata oli liikaa ja viisikin suotta.

Heti aamulla näin yhden takkuisen lampaan
joka oli jäänyt kinni naapurin kampaan.

Ja tiellä oli kaksi yrmeää porsasta
jotka röhkivät runoja lokista ja sorsasta

ja kolme tipu-tipua niiden perään alkoi hiipiä
pikkutikkuvarpain ja varkain ilman siipiä.

Ne kaiketi luulivat että saparo on mato
ja kotkottivat että kato tota kato...

Kun illalla saunaan tuli katku & Kitku
niin onneksi minulta pääsi karkuun itku,

Ulos karkasi se, ulos pihalle saakka
ja seurakseni jäi oma naurunaakka

jota neljän seinän sisällä yön ajan säästän
ja aamulla vasta naurun ilmoille päästän.

-Kirsi Kunnas-