HYVÄÄ JOULUA!

Herkkua on siinä monenlaista

Jouluhössötys alkaa olla täydessä huipussaan! Alkaa tuntua siltä, että äidin tekemiset heijastuvat lapsiinkin. Tänään neiti M on laittanut ruokaa ihan urakalla. Neiti A on myös kulkenut koko päivän siivilä päässä. En tiedä onko neiti A:kin halunnut jollain tavoin näyttää, että on hengessä mukana, vai johtuuko tämä siitä, että sunnuntaina äidin ollessa puhelimessa isosisko parturoi neiti A:lle uuden joulutukan muovisilla lasten apinasaksilla..

19. Joulukuuta

Tässäpä siis korttiteline jouluisessa asussaan. Kuvien saamiseksi oli taas keksittävä konsti jos toinenkin.(Kuten alimmasta kuvasta näette!) Korteista suurinosa on vaihtunut, mutta pikku pehmot saivat jäädä. Pari uuttakin pikkupehmoa pääsi esille, kuten tuo toiseksi alimman kuvan punamekkoinen kisu, jonka löysin Kuopiolaisesta Daiga Daiga Duu-liikkeestä. Esille pääsivät myös Roomasta katukipputorilta ostamani vanhat uskonto-aiheiset kortit, Huuto.netistä huutelemani vanhat joulukortit sekä ihan tavallinen paperinen, sydämen muotoinen lasinalunen. Puisen rukousnauhan olen saanut ystävältäni tuliasiksi Berliinistä. Onpa mukaan päässyt myös yksi ihan uusikin kortti, tuo kahdessa ylimmässä kuvassa näkyvä vaaleansininen kortti, jossa on tyttö ja lintu. Tämä kortti toi mieleeni varpunen jouluaamuna-laulun. Ostin näitä Terese Bastin kuvittamia kortteja ison kasan kotikaupunkini Taito shopista..enkä ole raaskinut luopua vielä yhdestäkään, vaikka aikomukseni oli lähettää näitä ystäville. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on rakkaan esikoiseni pahvista askartelemat tonttu ja kynttilä. Olenkohan ainut, jolle tulee tippa linssiin, kun lapsi tuo päiväkodista omia tekeleitään??

Tänään olen myös: kaipaillut lunta, lohduttanut pihassa liukastuneita lapsiani, Ollut tavaratalon viimeinen asiakas ja Saanut 52 euron kirpparilöytö-lipaston kotiini(kuvia tulossa myöhemmin)

Huomenna menemme lasten kanssa joulumarkkinoille!

Lentävä taiteilija

Neiti M on ollut tänään vapaalla päiväkodista. Pekkaspäivällä, niin kuin hän itse sitä nimittää...mistä lie oppinut!? Heti aamulla kuulin pienten paljaiden jalkojen tömpsytystä ja kynäpurkin kolinaa. Lempimekko, oli sujahtanut päälle ja käynnissä oli armoton piirrustuspaperin etsintä. Tämä aamu ei siis poikennut millään tapaa muista aamuista, myös mennessään päiväkotiin neiti pyytää heti ensimmäisenä itselleen värikynät. Olisipa itselläni tuollainen into tehdä jotakin...Hirmuisella intohimolla! Olenkin alkanut miettiä, että mitä se voisi olla. Mikä minusta vielä tulisi isona? Neiti M:llä on tulevaisuuden suhteen selvät sävelet. Hänestä tulee kuulemma taiteilija ja lentäjä. Lentävä taiteilija!

pitsiä ikkunaan

Tutkin tänään joulukoristevarastojani ja totesin, että en omista kovinkaan monta joulukoristetta kuusenkoristeiden lisäksi. Minulla on tapana koristella koti kynttilöillä ja muutamalla itse väkerretyllä kukka-astelmalla.
Keittiöön laitan hiukan jouluisemman verhon, mutta muissa huoneissa en viitsi verhoja vaihdella.

Olohuoneessa on luonnonvalkoiset puuvillaverhot, jotka ovat mielestäni jouluun oikein sopivat. Meillä on olohuoneessa yksi seinä kokonaan ikkunaa, joten se vaatii 4 verhoa. Kangasta menee yhteensä vähintään 10 metriä. Olen siis yrittäny pärjätä mahdollisimman vähillä verhoilla. Olohuoneeseen tulee kuitenkin joulukuusi joka tuo kynttilöiden kanssa jouluista tunnelmaa. Yleensä olen myös laittanut johonkin nurkkaan pienen herkkupöydän, mistä voi käydä napsimassa mm. suklaata. Tänä vuonna herkkupöytä taitaa jäädä haaveeksi, koska neiti A, 1v 8kk, on todellinen herkkupeppu!

Makuuhuoneen kohdalla olen "luovuttanut"..mielestäni joulukoristeet eivät kuulu makkariin, ainakaan meillä. Kynttilöitä toki löytyy. Lastenhuoneessa on enkelivalot ja saatanpa vaihtaa lapsille hieman jouluisemmat liinavaattet..puna-valkoruutua ja valkoista. Esikoisen sänkyä koristaa myös aiemmassa postauksessani vilahtanut Mailegin pehmopossu. Lisäksi lasten huoneessa on hauska puinen seimiasetelma, jonka ostin Tukholmasta muutamia vuosia sitten. Seimen hahmot ovat kyllä leikissä ympäri vuoden ja eihän ne hahmot siellä paikallaan pysy, mutta se kuuluu asiaan. Yritin ottaa seimestä kuvan, mutta valo ei taaskaan riittänyt, joten yritän liittää sen johonkin myöhempään postaukseen. Tokihan muistan myös vielä luvanneeni neiti M:lle sen pienen joulukuusenkin! Lastenhuoneesta taitaa siis tulla kotimme jouluisin huone.

Löysin kuitenkin jostain laatikoiden kätköistä yhden mieleisen yllätyksen.. tämän pitsiliinasta ja helmistä itse väsäämäni koristeen. Tein tämän muutama vuosi sitten, enkä muistanut sen olemassaoloa lainkaan. Olen yleensä liiankin kriittinen itselleni, mutta tässä myönnän onnistuneeni tyydyttämään vaativan itseni! Tällainen koriste on todella helppo toteuttaa ja kiva viedä vaikka tuliaisiksi, miksei lahjaksikin. Ostin kirpputorilta vanhan puuvillaisen pitsiliinan ja tärkkäsin sen sokerivedellä. Tärkki sekoitetaan 0,5 desistä kiehuvaa vettä+ 0,5 desistä sokeria ja annetaan jäähtyä, "tujumpaa" tärkkiä saat lisäämällä sokerin määrää. Jäähtynyt tärkki sivellään liinaan pensselillä. Liinan annetaan kuivua seuraavaan päivään. Helmet otin vanhasta katkenneesta kaulakorusta. Sidoin kuivuneen liinan ylä-ja alareunaan siimat, joihin olin pujottanut helmiä ja ta-daa valmista tuli. Kaunis koriste jaksaa ilahduttaa ikkunassamme vuodesta toiseen. Kuvauskin riistäytyi käsistä, kun mielestäni koristeesta sai niin kauniita heilahtaneita kuvia!!

Onnea on..

Hui, kuinka aika rientää!! Onneen on kiireestä, homeesta ja surkeista sattumuksista huolimatta monta syytä...ja etten unohtaisi, niin tässä niitä tulee( ei tärkeysjärjestyksessä):

* Jäätelö kestit!!
* launtai-illan teatteri kokemus
* Tänään ei yskittänyt yhtä paljon kuin eilen
* Sain kuin sainkin joulukortit askarreltua ja postitettua
* Paketoin tänään kolmetoista lahjaa
* Siskoni perheelle menevät paketit ovat matkalla Pirkanmaalle
* Tädin lahjat ovat matkalla Ahvenanmaalle
* Löysin/ostin kirpparilta tyttöjen huoneeseen vanhan lipaston hintaan 52€
* Paljon kivaa joulupuuhaa vielä tekemättä.esim.Pipareiden paistaminen
* lasten halaukset ja suukot
* 1v 8kk vanhan pikkuneidin sanat: Rakastan sinua äiti!

Kuvat ovat sunnuntaisilta jäätelökesteiltämme. Kuopus on muuten ilmoittanut ainoaksi joululahjatoiveekseen: Täätelöööö!

Elämä on

Elämässä on nyt tapahtunut niin paljon kaikkea, etten ole ehtinyt bloggailla. Esikoisella oli tanssikoulun joulunäytös ja joulujuhla päiväkodissa. Ikävämpiä juttuja edustaa asunnostamme löytynyt vesivahinko. Ilmeistä on myös, että homevauroitakin on tullut. Vika on putkistossa ja onneksi menee taloyhtiön piikkiin. Asuntomme on tällä hetkellä myynnissä, joten en ole edes jaksanut ajatella miten nyt toimitaan. Löytyipähän ainakin syy tälle ainaiselle sairastamiselle. On ollut silmätulehdusta, päänsärkyä, keuhkoputkentulehdusta ja jatkuvaa nenän tukkoisuutta. Onneksi meidän perheessä on oireita vain minulla.

Jouluakin olen ehtinyt ajatella. Lahjat on jo hankittu siskolleni ja hänen perheelleen ja paketit matkaavat ensiviikolla Pirkanmaalle. Kosteusvaurio pakotti myös tyhjentämään pikkuisen kodinhoitohuoneen, koska lattia piti purkaa. Olen siis siivonnut ja puunannut, jotta saisin muuta ajateltavaa. Kävin ostamassa siivousta varten ihanaa jouluntuoksuista puhdistusainetta. Nyt kotona tuoksuu appelsiini ja kaneli. Olen päättänyt, etten anna minkään asian pilata joulumieltäni... Tosin mielessä kummittelee sellainenkin ajatus, että jospa poikkeaisimmekin traditiosta ja viettäisimme joulun jossain muualla kuin kotona. Saas nähdä miten käy.

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on kääntynyt yöhön. Kaikki muut nukkuvat, paitsi minä perhemme yökukkuja olen edelleen tolpillani. Tänään oli hauska päivä. Vain yksi asia harmitti, meillä olisi nimittäin ollut 4 lippua teatteriin, kivaan lastennäytelmään, mutta unohdimme asian tyystin. Päätimme sitten pitää oikein hauskan päivän muuten. Leikimme, tanssimme ja hassuttelimme.Sytytimme pihalle intialaisia kynttilälyhtyjä ja kävimme iltahämärissä kävelyllä... emmekä avanneet tv:tä koko päivänä.

Meillä ei myöskään ole tapana tehdä sen kummempaa juhlaruokaa itsenäisyyspäivänä, niinpä neiti M sai päättää illan menyyn. Listalla oli spagettia ja jauhelihakastiketta, porkkanaraastetta, kirsikkatomaatteja ja kurkkua. Juomaksi kuplivaa vadelmajuomaa ja jälkkäriksi mansikkarahkaa. Tämä ateria sitten nautittiin hyvällä ruokahalulla kynttilänvalossa. "ihanan pimeetä äiti" sanoi neiti M. (Tuo lausahdus sopii perheeseemme muutenkin hyvin) kuopus siihen: "nauretaan" ja niin tehtiin.

Perjantai

Esikoinen, neiti M tahtoo omaan huoneeseensa pienen joulukuusen. Hän ilmoittaa asian joka päivä juhlallisesti 5-vuotiaan tomeralla päättäväisyydellä. Lupauduin hankkimaan sellaisen pienen pöytäkuusen. Aidon tottakai. En voinut vastustaa näitä ihania Mailegin pehmokoristeita, vaan nappasin ne heti parempaan talteen siskoni puutiikista. Kuusesta tulee varmasti super söpö näillä koristeilla. Jonkinlainen latvakoriste täytyy vielä askarrella. Olen suorastaan allerginen niille kimaltaville, muovisille latvatähti virityksille. Oilisiko ideoita?

Olen huomannut, että esikoinen alkaa kiinnostua huoneensa sisustamisesta. Toiveissa on ollut tietenkin vaaleanpunainen seinä tai vaaleanpunaiset ruusutapetit. Verhotkin saisivat kuulemma olla vaaleanpunaiset ja ruusukuvioiset. Olenkin miettinyt missä vaiheessa on hyvä ottaa lasta mukaan päätöksentekoon. Onhan oma huone lapselle tosi tärkeä paikka. Tähän saakka ollaan menty sillä periaatteella, että äiti sisustaa ja tytär tulee arvioimaan lopputuloksen. Tähän asti neiti on ollut hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Ehkä systeemiä on aika muuttaa sitten, kun neiti ei ole enää tyytyväinen äitinsä aikaansaannoksiin...tosin 5-vuotiaan kanssa sisustushommissa vaaditaan varmasti kompromisseja. Odotan innolla..

Valmista

Sain tänään mietittyä valmiiksi lastenhuoneen uuden järjestyksen. Toteuttamiseen saattaa vierähtää vielä tovi, koska se vaatii yhden hyllyn purkamista, toisen siirtämistä ja erinäisten leluröykkiöiden selvittämistä. Saattaapa edessä olla jopa varaston siivoaminen, koska huoneesta poistuu niin paljon huonekaluja. Yksi nurkka huoneessa oli jo siivottu ja kuvauskunnossa, joten äkkiä ovet ja ikkunat auki ja kaikki valot päälle, jos vaikka saisi ihan "valoisan" kuvan. Tämän parempaan ei kuitenkaan tässä ympäristössä ja näillä välineillä pysty.

Kehtuutusta

Olen vielä hiukan ymmälläni tämän Blogspotin kanssa. Onnistuin tänään poistamaan 4 kuvaa edellisestä postauksestani, tekemällä ties mitä..ja muutenkin tänään kehtuuttaa, eli minua ei huvita mikään. Yritin tänään ottaa kuvia kodistani seuraavaa postausta varten. .. mutta valo ei riitä. Inhoan kuvata salaman kanssa, Joten pimeitä kuvia tai "hengettömiä" kuvia oli tulos. Täytynee turvautua arkiston aarteisiin.

No niin.. julistan täten ylpeänä olevani Savolainen. Sitten sivutaan..olen hankkinut tädilleni joululahjaksi Unto Eskelisen Tavvoo Savvoo-kirjan.Tähän kirjaan tutustuneena, en enää tunnekaan itseäni niin savolaiseksi, kuin ennen. Tämä kyseinen pikkuopus on siis savon kielen sanakirja. Tätini on lähtenyt täältä savosta niin nuorena, että oma murre on päässyt unohtumaan. Tapasin tätini kesällä kun edellisestä tapaamisestamme oli kulunut 15 vuotta. Tädistä meidän savolaisten puhe oli hassua, eikä hän tunnistanut sitä enää omakseen. Hän on viettänyt suurimman osan elämästään Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Yhdessä me sitten kesällä opettelimme "viäntämään" savvoo ja nauroimme niin, että vatsanpohjassa nipisteli. Mitä mainioin lahja siis hänelle, tämä kirjanen.

Sanakirjaa lueskellessani olen saanut iloisen mielen ja suosittelen kyllä ehdottomasti tämän kirjan hankkimista kaikille! Olitpa sitten savolainen tai et!

Tässä helmiä savon kielestä:

höllävetine=helposti itkevä
kelekutella=kävellä kevyesti
keppelä= ketterä, notkea
koloho= pitkä roteva mies
kuivelo=heiveröinen ihminen
kutjake=saamaton vetelys
käläppiä=kulkea, kävellä
kyträhtee=kaatua
nuupottoo=olla alakuloinen
rumpsake=iso vanha nainen
rötkäle=laiskimus
ölöhäkkä=iso komea mies

muuta:

Sitä ihteesä=ihmislantaa, huussi alustoo
röhköset pöksyssä=lapsella kakat housuissa
helevetin kuus= tarkemmin paikallistamaton kuusipuu, johon joskus kunnon savolainenkin käskee painumaan jonkun lajitoverinsa.

Kuva ei liity postaukseen oikestan mitenkään..Paitsi siten että, siinä on paljasjalkaisen savolaisen, paljaat jalat, survottuna pilkullisiin (kuinkas muuten) ballerinoihin. ..ja tietenkin savolaisella maaperällä.

Tehdyt ja tekemättömät

Viikonloppuna lapset olivat mummolassa. Lähdin pitkästä aikaa ulos syömään ja kuuntelemaan live-musiikkia. Sunnuntaina aamuyöstä tuli laulettua naapurin jatkoilla karaokea niin kovaan ääneen, että olen ollut "äänettömällä" sunnuntaista saakka. Äänettömyys on minulle hyvin hyvin hankalaa. Olenkin yrittänyt keskittyä johonkin, jossa minun ei tarvitse kommunikoida. Lastenhuoneen järjestely on ollut jo kauan työn alla. Tuntuu, että huoneen järjestystä ei saa muutettua mitenkään ja tavaraakin on aivan liikaa. Siirtelin tavaroita paikasta toiseen vain todetakseni, että eipä taida tulla valmista tänäänkään. No tulipahan ainakin pyyhittyä pölyjä ja järjesteltyä laatikoita. Tosin lapset ovat jo ehtineen sotkea huoneen aivan ylösalaisin.

Mietiskelin miten saisin vietyä joitakin lasten leluja kirpputorille.Eteenkin pehmoleluja olisi karsittava. Valitettavasti esikoinen on todella tarkkanäköinen ja huomaa aina, kun joukosta puuttuu joku. Hän osaa aina vedota tunteisiini ja pitää sellaisen puheen, että väkisin tulee tippa linssiin. Paha äiti myy lapsen rakkaita ystäviä kirpputorilla! Ehkä voisin vedota siihen, että Joulupukki varmaankin tuo tilalle jonkin uuden kivan ystävän, vaikka eihän se tietenkään ole sama asia. Neiti kun on sitä mieltä, että mitä enemmän ystäviä, sen parempi. Niinhän se on.